Taustaa 

Viime vuoden Konfabulaarissa Taina Joutsenvirran vetämässä fabussa Julkkiksena verkossa pohdittiin bloggaamiseen ja julkisuuteen liittyviä ongelmia. Minä haluaisin jatkaa tätä teemaa hieman toisenlaisesta näkökulmasta, ja pohtia vaihtoehtoja bloggaamiselle, tai miksei myös vaihtoehtoisia tapoja bloggaamiselle, kun halutaan tehdä yhteistyötä verkon välityksellä esimerkiksi tutkimusryhmän tai kurssin jäsenten kesken.

Keskustelun lähtökohdaksi haluaisin ottaa kollaboratorion käsitteen (ks. Wikipedia-artikkeli Collaboratory), ja erityisesti sellaisen kollaboratorion, jossa on hyvät työkalut yhteiskirjoittamiselle ja julkaisulle.

Voisimme keskustella fabussa joko erilaisista teknisistä ratkaisuista ja/tai haasteista, tai sitten pitää keskustelun periaattellisemmalla tasolla ja pohdiskella esimerkiksi, millaisia seurauksia tutkimukselle tai opetukselle tulee kollaboratoriotyyppisestä toiminnasta.

Jos keskustelu ajautuu blogeihin, akateemisen bloggauksen problematiikan johdatuksena toimii hyvin Rough Theory -blogissa esitetty puheenvuoro aiheesta, joka on myös vastaus The Chronicle of Higher Educationissa julkaistulle bloggauskriittiselle kirjoitukselle.

Käytännön toteutuksia 

Minua henkilökohtaisesti kiinnostaa mallina kollaboratoriolle ARC-projekti, koska siinä otetaan huomioon erityisesti sosiaalitieteelliselle tutkimukselle ominaiset haasteet. Lisätietoja ARC-projektin suunnittelufilosofiasta voi lukea Paul Rabinow'n artikkelista Steps Towards an Anthropological Laboratory (2007).

Lisäksi ajattelin, että fabussa voisi mahdollisesti esitellä Scoop-nimistä ohjelmaa, joka tarjoaa mielenkiintoisen hybridiratkaisun yhteiskirjoittamiselle, kommentoinnille ja julkaisulle. Asiaa pohdittuani, en ole kuitenkaan enää varma, että Scoopin tyyppinen portaaliratkaisu on paras mahdollinen lähtökohta akateemiselle kollaboratoriolle. Miksi ei? Tästä voimme keskustella fabussa.

Mikä on Scoop? 

Scoop tituleeraa itseään "kollaboratiivikseksi mediasovellukseksi". Se on jotakin perinteisten sisällönhallintajärjestelmien, blogien ja keskustelupalstojen väliltä. Esitän tässä esimerkkinä tyypillisestä Scoop-sovelluksesta kuro5hinin toimintaperiaatteen:

• Kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi esittää jotakin dokumenttia (tyypillisesti uutinen tai essee) julkaistavaksi

• Tämän jälkeen kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi esittää palautetta dokumentista
• Tietyn ajanjakson kuluttua (kuro5hinissa 24 tuntia), tai kirjoituksen luojan näin halutessa, kirjoitus siirtyy äänestysvaiheeseen, jolloin rekisteröityneet käyttäjät voivat äänestää joko julkaisemisen puolesta, tai artikkelin hylkäämisen puolesta. Riippuen äänestystuloksesta, dokumentti julkaistaan joko palvelimen etusivulla (eniten puoltoääniä), tai sitten dokumentin kategorian alasivulla (kohtalaisesti puoltoääniä). Jos dokumentti ei saa tarpeeksi puoltoääniä, sitä ei julkaista, vaan se palautetaan kirjoittajalle kommenttien kera.
• Kun dokumentti on julkaistu, sitä voi lukea kuka tahansa, myös rekisteröitymätön käyttäjä. Myös julkaistuja dokumentteja voi kommentoida, ja kommentteja voi myös kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä arvostella, jolloin asiattomat kommentit jäävät näkymättömiin, ja parhaat kommentit nousevat esiin.

Tämäntyyppisen järjestelmän etuja ovat mielestäni ainakin

• Suhteellisen akefaalinen organisaatio - järjestelmä on hyvin pitkälle itseohjautuva
• Luonteva erottelu julkaistujen lopputulosten ja puolivalmiiden luonnosten välillä, ja integroitu palautejärjestelmä
• Jos puhutaan suuren kävijämäärän sivustosta, integroitu kommenttien arvostelujärjestelmä parantaa sivuston "laatua" huomattavasti

On toki otettava huomioon, että esimeriksi Wordpress-blogilla saisi pienemmälle ryhmälle, esim. kurssin opiskelijoille tai tutkimusryhmän jäsenille, helposti aikaan vastaavanlaisen järjestelmän. Merkinnät voi asettaa näkyviksi vain rekisteröityneille käyttäjille, ja julkaista lopulliset versiot siten, että ne näkyvät kaikille sivustolla kävijöille. Kommentteja luonnosvaiheessa oleviin merkintöihin voi kerätä samantyyppisesti kuin Scoopissa. (Uudessa Wordpressin versiossa, joka tullee lähiaikoina yliopistonkin blogipalveluun, on tällaista luonnostelmien kommentointijärjestelmää vielä helpotettu.)

Esimerkki kollaboratoriosta: ARC 

ARC on tieteentutkimukseen, etiikkaan, turvallisuuskysymyksiin ja näiden välisiin yhteyksiin keskittyvä tutkimusprojekti, joka pyrkii myös problematisoimaan sosiaalitieteellisiin tutkimusprojekteihin liittyviä käsityksiä ja käsitteitä kiinnittämällä huomiota kokeellisuuteen, yhteistyöhön ja tiedontuotannon prosessiin yleensä (ks. Rabinow 2007).

Fabun kannalta olennaista on tapa, jolla ARC on yhdistänyt erilaisia yhteistyötyökaluja, julkaisualustan, tiedotuksen ja perinteisen tutkimusprojektin "kotisivun" yhdeksi kokonaisuudeksi. ARCin teknisissä komponenteissa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: sisällönhallintajärjestelmä intranettinä (Drupal), wiki (Mediawiki), projektin osa-alueilla omat bloginsa (Wordpad), sekä etusivu, joka yhdistää nämä kaikki, ja joka tarjoaa mm. yhteisen RSS-koosteen projektin kaikista blogeista. Kysymys onkin siitä, miten eri teknisistä komponenteista saadaan toimiva keitos. Eräs ARCin taustahahmoista, Chris Kelty, kirjoittaa Savage Minds -blogissa tästä problematiikasta seuraavasti:

As I've been working on the ARC site, over the past month or so, I've been concerned with rethinking the relationship between the available tools for collaboration (yet more web 2.0...) and the tricky problem of facilitating cross-talk, coordination and "co-labor" on "significant problems" and shared concepts, as they are theorized in the conversations amongst the members. In some ways, my solution is boring and simple: add blog, wiki, cms, social software and stir. But if this were the end of it, I wouldn't have been needed at all. Anyone can set up a blog at this point, and apparently everyone has... no, the problem is far more about sociology than it is technology. Or rather, it is a problem that concerns the relationship between the technical possibilities provided by the tools, and the particular configuration of people, widely dispersed, strong of opinion, and possessing a very wide range of experience of things technical. Getting them to work together, in a coordinated fashion, is not a simple process. Just getting all the goals on one page is a challenge, much less getting people to share them.

Tämä on mielestäni keskeisin kysymys: Mitkä tekijät vaikuttavat toimivien kollaboratorioiden syntyyn?

Aiheita keskusteluun

Listaan tässä muutamia teemoja, joiden ympärillä voimme esimerkiksi keskustella aiheesta. Suurin osa näistä teemoista esiintyy ARCista löytyvästä Chris Keltyn blogikirjoituksesta/ artikkelista:

• co-ordination (organisointi/koordinointi) vs. collaboration (yhteistyö)
  • miten kontrolloida koordinointia siten, että yhteistyön mahdollisuudet maksimoidaan?
• yhteistyö nähtynä nollasummapelinä vs. "lisäarvona"
• läpinäkyvän tai reflektiivisen yhteistyön ja "auditointikulttuurin" yhtäläisyydet?
• tulkkaus erilaisten käsitteiden välillä (miten teknologia voi fasilitoida?)
• "vertaistuotannon" (Commons-based peer production) tarjoama malli, onko relevantti tieteelliselle työlle?

Muistiinpanoja keskustelusta:

- henkilökemia
- kriittinen massa --> henkilökemiat
- vrt. linuxin synty: valtavasti potentiaalisia tyyppejä

- asiantuntijat keskenään tiedeyhteisössä
- kurssilla puuttuu yhteinen tavoite: erilainen tehtävänanto
    --> opettajalle iso vastuu motivoinnista ja tehtävänannosta

- yleensäkin alustoja miettiessä
    - miten käyttäjät rajataan, onko kommentointi pakollista
        - käytännön järjestelyt

- pitääkö opiskelijan keksiä jotain uudestaan, jota on jo keksitty?
    - opettajan tavoite päästä pm eri tavalla, kuin asiantuntija, jonka tehtävä on luoda jotain uutta
- opiskelijalle opeteltava työskentelytapa?

- asiantuntijuus?

- verkkokirjoitus luontevinta, kun...
    - osallistujat tuntevat, että heillä yhdenvertainen oikeus toimia siinä!
    - jos ehdottaa: kokeillaanko tehdä tällä vempaimella - silloin syntyy auktoriteettiasema, ja teknistä ratkaisua
    ei haluta ottaa käyttöön
    - odotetaanko, että asiantuntija tarjoaa valmiina jotain?

- asiantuntijan pitäisi tietää mitä se ei osaa! (teknisiä ratkaisuja vs. kirjoittamista)

- virtuaalikurssien kurssikuvauksiin käsikirjoitus: miten tämä kurssi tulee menemään
    - usein kurssien työmäärä heilahtelee viikosta viikkoon
    - verkkokursseilla usein unohtuu kertoa konkreettinen työmäärä

- pitää olla struktuuri, jotta yhteistoimintaa tapahtuu
- verkossa jätetään helposti heitteille!

- vaitiolo suomalaisessa kulttuurissa =)
    - jos ei kirjoita, ei näy

- käytänteitä ei ole?
    - esim. sähköinen käytäntö verkkokaupassa syntynyt parissa vuodessa
    - syntyykö samanlaista opetukseen?

- ohjaajalta vaaditaan verkkoviestinnän ja verkkokirjoittamisen taitoa

- onko huono jaottelu koordinointi vs. kollaboraatio
- pitää motivoitua: mitä hyötyä tästä verkkoulottuvuudesta?

- hyöty: opiskelijat jakavat tietoa --> oppii toistensa ratkaisuista!
    - mut ei saa teettää liikaa duunia!

- opiskelija kritiosoi tutkivaa oppimista:
    - miksei kerrota, mitä odotetaan!
    - ei tiennyt pointtia: kokeilevaa oppimista

- työmäärään pitää ottaa huomioon kommentointi, ennen piti tehdä vain oma duuni

- irc-kanavan helppous vs. moodlen keskusteluryhmä
    - moodlen ryhmä "liian lähellä" auktoriteettia / kurssin substanssia?
    - "oheisviestintää"?
    - vapaamatkustajuuden ongelma
        - ryhmädynamiikka pitää huolen?  (syntyi irkkaamisen kautta?)
- kynnys kirjoittaa madaltuu ircissä

- katoaako vuorovaikutteisuus, jos kommentit "osa suoritusta"
    - ovatko ne silloin "pienoisesitelmiä"?
    - riippuu ohjeistuksesta!
        - tekstuaalisen arvioinnin harjoittelua