Tilastotieteen johdantokurssi, syksy 2010

*Lukuvuodesta 2010-2011 lähtien kurssi järjestetään vain syksyisin.*

Kysyttävää?

tilasto-johdanto(at)helsinki.fi

(lightbulb) Käytä tätä osoitetta, kun haluat kysyä kurssin suoritustavoista, korvaavuuksista, aikatauluista yms. Viesteihin vastaavat kurssin opettajat (joko luennoitsija tai työpajaohjaajat). Luonnollisesti voit aina kysyä asioista myös opettajia tavatessasi. Sisällöllisistä asioista kannattaa kysyä luennoilla ja työpajoissa.

Luennoitsija ja työpajaohjaajat

Kimmo Vehkalahti , VTT, dosentti
Tara Junes, valtiot.yo
Tuomas Kvist, LuK
Annu Nissinen, LuK
Heidi Ryynänen, valtiot.yo
Satu Suolinna, LuK
Sini Tiainen, VTK
Laura Tuohilampi, FM (osa 1)

(Oheisen kaavion syvintä olemusta valotettiin hieman Teema 3:n luennolla.)

Laajuus ja koodit

Osa 1: 4 op (78200)
Osa 2: 6 op (78201)

Tyyppi

Perusopintoja. Katso tutkintovaatimukset (2010-2012) tilastotieteen sivuaineopiskelijalle tai tilastotieteen pääaineopiskelijalle.

Kohderyhmä ja rajoitukset

(warning) Lukuvuodesta 2010-2011 lähtien kurssi järjestetään vain syksyisin.

(warning) Kurssi on ensisijaisesti suunnattu valtiotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille.

(info) Muiden tiedekuntien opiskelijoille suositellaan heidän omien tiedekuntiensa järjestämiä tilastotieteen peruskursseja, joita on tarjolla ainakin Kumpulan ja Viikin kampuksilla.

(info) Statistik på svenska? Se: Soc&kom (svenska social- och kommunalhögskolan)

(info) Statistics in English? See: Introduction to Statistics, fall 2010

Tavoitteet ja sisältö

Tilastotiede on tärkeä osa yhteiskunta- ja muita tieteitä, joissa kerätään, mitataan ja analysoidaan tietoja. Tilastollisilla menetelmillä on mahdollista löytää vastauksia lukuisiin eri alojen tutkimuskysymyksiin.

Tavoitteena on oppia tilastollisen tutkimuksen perusteet. Näkökulma on yhteiskuntatieteellinen ja lähestymistapa sovelluspainotteinen. Jotta perusteet voi oppia, on tärkeää ymmärtää keskeiset käsitteet.

  • Osassa 1 tarkastellaan, miten aineistoja kerätään ja mitä kyselylomakkeessa tulee mittauksen kannalta ottaa huomioon. Lisäksi tutkitaan, millä tavoin tietoja tiivistetään tilastollisiksi kuviksi ja tunnusluvuiksi sekä perehdytään erilaisiin vaihtelun ja riippuvuuden kuvaustapoihin.
    • Osan 1 aikana korostuu itsenäinen työskentely. Monet käsitteistä saattavat olla entuudestaan tuttuja, mutta niihin perehdytään huolellisemmin kuin esimerkiksi lukion kursseissa.
  • Osassa 2 tutustutaan todennäköisyyslaskentaan ja tilastolliseen päättelyyn sekä sovelletaan niitä luottamusvälien tarkasteluun sekä eräisiin yhteiskuntatieteissä keskeisiin tilastollisiin menetelmiin kuten t-testiin ja regressioanalyysiin.
    • Osan 2 käsitteet ovat vaativampia ja edellyttävät täsmällisempää (matemaattisempaa) pohdiskelua. Lyhyt matematiikka riittää pohjaksi, mutta tällöin kurssia varten on varattava enemmän aikaa. Työpajoihin osallistuminen on suositeltavaa etenkin, jos kokee harjoitustehtävät vaikeiksi.

Tilastotiede ei ole ensisijaisesti matematiikkaa, vaikka sen teoriapohja matematiikkaan nojaakin. Tilastollisen ajattelun omaksuminen vaatii vääjäämättä jonkin verran matemaattisluontoista pähkäilyä, laskeskelua ja pohdiskelua.

Tyypillisiin tilastotieteen peruskursseihin verrattuna tällä kurssilla on huomattavasti vähemmän laskemista. Sen sijaan keskitytään miettimään niitä kysymyksiä, joita tilastollisessa tutkimuksessa oikeasti kohdataan:

  • Mitä tietoja kerätään, keneltä tai mistä ja millä tavalla?
  • Miten ilmiöitä ja ulottuvuuksia mitataan?
  • Millaisia menetelmiä missäkin tilanteessa voidaan soveltaa?
  • Mitä tietokone pitäisi laittaa laskemaan ja miten?
  • Millä tavoin tuloksia esitetään ja tulkitaan?
  • Mitä johtopäätöksiä voidaan tehdä ja mitä ei?

Kurssin jälkeen tulisi osata vastata ainakin useimpiin näistä kysymyksistä, kun ne tulevat eteen todellisessa tilanteessa. Monet kysymyksistä kohdataan jo oman alan tutkimuskirjallisuutta lukiessa, puhumattakaan opinnäytetöiden tekemisestä.

Ajat ja paikat

Opetustilaisuuksien ohella on varattava aikaa itsenäiseen työskentelyyn, joka tarkoittaa mm. pohtimista ja pähkäilyä joko itsekseen tai kaveri(e)n kanssa (jälkimmäinen on erittäin suositeltavaa!). Jos ei pääse luennoille (esim. päällekkäisyyksien vuoksi), itsenäisen työn merkitys korostuu entisestään.

Osa 1 (periodi I)

Väliviikko

  • viikko 43:
    • (ei opetusta)

Osa 2 (periodi II)

Joululoma

  • viikot 51-52:
    • (ei opetusta)

Luennot ja harjoitukset

Kurssin molemmat osat koostuvat viidestä teemasta, joihin perehdytään torstaisin. Jokaiseen teemaan liittyy valikoima harjoitustehtäviä, joita työstetään aluksi kokonaan itsenäisesti. Osan 1 loppupuolella käynnistyvät työpajat, ja lisäksi tehtävien ratkaisuja aletaan käydä yhdessä läpi keskiviikkoaamuisin.

Luentomateriaali ja harjoitukset tulevat saataville oheisiin luetteloihin. Harjoitukset julkaistaan viikoittain, joko ennen torstain luentoa tai pian sen jälkeen. Osan 2 harjoituksista julkaistaan myös yksityiskohtaisempia neuvoja sekä luonnosmaisia ratkaisuehdotuksia.

Osa 1 (4 op)

Kyselytutkimus ja mittaus

  • Teema 1: Tilastotiede ja kyselytutkimus
  • Teema 2: Mittaus yhteiskuntatieteissä

Tiedonkeruu, tilastoaineiston kuvailu ja analysointi

  • Teema 3: Tiedonkeruu, kuvat ja tunnusluvut
  • Teema 4: Vaihtelu ja riippuvuus
  • Teema 5: Ristiintaulukointi

Osa 2 (6 op)

Todennäköisyyslaskennan perusteet

  • Teema 6: Todennäköisyys ja satunnaisuus
  • Teema 7: Todennäköisyyksien laskentaa

Tilastollisen päättelyn perusteet

  • Teema 8: Parametrien estimointi ja luottamusvälit
  • Teema 9: Tilastollinen merkitsevyystestaus
  • Teema 10: Regressio- ja varianssianalyysi

Työpajat

Harjoitustehtävien tekeminen on oppimisen kannalta erittäin olennaista. Sitä tukevat vapaaehtoiset työpajat, joissa tehtäviä työstetään ohjaajien johdolla pienryhmissä. Tehtäviin perehdytään itsenäisesti jo ennen työpajan kokoontumista. Pajoihin ei ilmoittauduta, vaan saa käydä siinä ryhmässä, joka itselle parhaiten sopii. Lisäpisteitä ei pajoista saa (pisteet saa kokeista, ks. Suoritustavat).

Työpajat järjestetään osoitteessa Fabianinkatu 24, sh 135. Ohjaajat ovat tilastotieteen pääaine- tai sivuaineopiskelijoita. Pajat pyörivät edellä olevan viikkoaikataulun mukaisina päivinä seuraavasti:

Päivä

Aika

Ohjaaja(t)

ma

10 - 12

Tuomas Kvist & Heidi Ryynänen

ma

12 - 14

Heidi Ryynänen & Tuomas Kvist

ma

14 - 16

Annu Nissinen & Tara Junes

ma

16 - 18

Tara Junes

ti

  8 - 10

Sini Tiainen & Satu Suolinna

ti

10 - 12

Satu Suolinna & Heidi Ryynänen

ti

12 - 14

Heidi Ryynänen & Tuomas Kvist

ti

14 - 16

Tuomas Kvist & Annu Nissinen

Ilmoittaudu osaan 1

(info) Osan 1 tulokset on viety rekisteriin ja yhteenveto lähetetty ilmoittautuneille.

Ilmoittaudu osaan 2

(info) Osan 2 tulokset on viety rekisteriin ja yhteenveto lähetetty ilmoittautuneille.

Suoritustavat

Kurssi suoritetaan joko kurssikokeilla tai erilliskokeilla.

Suositeltavin suoritustapa on kurssikoe.

*Lukuvuodesta 2010-2011 lähtien kurssi järjestetään vain syksyisin.*

Kurssikoe (vain kurssille ilmoittautuneille)

Osan 1 kurssikoe järjestetään I periodin lopussa ja osan 2 kurssikoe II periodin lopussa.
Osan 1 koealue kattaa Teemat ja Harjoitukset 1-5, osan 2 vastaavasti 6-10.

Kurssikokeen salijako ilmoitetaan (sähköpostilla) ennen koepäivää.

(info) Kokeeseen osallistuminen edellyttää vastaavaan osaan ilmoittautumista. Unohditko?!

(info) Kurssikokeiden ajat kannattaa merkitä heti kalenteriin, sillä varsinaisia uusintakokeita ei järjestetä.

Mitä mukaan kokeisiin, mitä ei?

  • Opiskelijakortti (tai muu henkilötodistus) on oltava mukana.
  • Laskin saa olla mukana (tavallinen nelilaskin riittää, mutta funktiolaskimesta voi olla hyötyä, kunhan opettelee sen käytön jo ennen koetta).
  • Taulukkokirjaa ei saa olla, vaan tarvittavat taulukot ja kaavat annetaan kokeissa. Niiden käyttöä ei kuitenkaan kokeissa neuvota (sitä varten ovat työpajat).

Erilliskoe (erillissuorituksia ja uusintoja varten)

Erilliskokeet järjestettiin Kumpulassa, matematiikan ja tilastotieteen laitoksen tammikuun ja toukokuun yleistenteissä, joita hallinnoi ao. laitoksen kanslia. Viimeinen tämän kurssin tentti Kumpulassa oli toukokuussa.

(warning) Kesästä 2011 lähtien kurssin erilliskokeet siirtyvät valtiotieteellisen tiedekunnan hallinnoitaviksi, ja ne järjestetään keskustakampuksella. Tentteihin on ilmoittauduttava viimeistään 10 pv ennen tenttiä.

Pisteet ja arvosanat

Molemmista osista saa erillisen arvosanan joko kurssikokeen tai erilliskokeen perusteella (harjoitustehtävistä ei saa pisteitä). Arvosanat määräytyvät koepisteiden perusteella oheisen taulukon mukaisesti:

Pisteet

Arvosana

28-30

erinomainen (5)

24-27

kiitettävä (4)

20-23

hyvä (3)

16-19

tyydyttävä (2)

12-15

välttävä (1)

  0-11

hylätty (0)

(info) Samaa pisteytystä on sovellettu kaikissa kurssin kokeissa vuodesta 2008 lähtien. Hyväksyttyjä suorituksia on kertynyt sinä aikana noin 3000 kpl. Tiivistetyt arvosanajakaumat ja hylättyjen osuudet jaoteltuina kurssin osien ja suoritustapojen mukaisesti näyttävät seuraavilta:

Tiivistetyt arvosanajakaumat (k2008 + s2008 + k2009 + s2009 + k2010 + s2010):

   Osa 1   kkoe   ekoe    Osa 2   kkoe   ekoe
   -------------------    -------------------
   3/4/5  77.7%  57.4%    3/4/5  34.5%  21.4%
   1/2    20.6%  39.4%    1/2    39.8%  39.4%
   0       1.7%   3.2%    0      25.6%  39.2%    Kootut selitykset:
   -------------------    -------------------    -----------------
   yht   100.0% 100.0%    yht   100.0% 100.0%    kkoe =  kurssikoe
                                                 ekoe = erilliskoe
   hyv     1547    209    hyv      857    244     hyv = hyväksytty
   hyl       26      7    hyl      295    157     hyl = hylätty (0)

Aineistoja

Luentomateriaalissa, harjoituksissa ja koetehtävissä tarkastellaan lukuisia yhteiskuntatieteellisiä, enimmäkseen kysely- ja haastattelututkimusten aineistoja. Tällä kurssilla tarkastelu tapahtuu lähinnä kyselylomakkeiden, kuvien, tulosteiden ja tunnuslukujen avulla. Tarkemmin aineistoihin pääsee käsiksi mm. Data-analyysin kurssilla.

Kirjallisuutta

Luentomateriaali ja harjoitukset kattavat kokeissa vaadittavan sisällön.

Alla luetellut teokset soveltuvat oheislukemistoksi kurssin molempiin osiin.

  • Alkula, Tapani & Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka (1994). Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY.
  • Fowler, Jr., Floyd J. (1995). Improving Survey Questions: Design and Evaluation. Sage.
  • Forshaw, Mark (2007). Easy Statistics in Psychology: a BPS Guide. BPS Blackwell.
  • Grönroos, Matti (2004). Johdatus tilastotieteeseen: kuvailu, mallit ja päättely. Finn Lectura.
  • Heikkilä, Tarja (2004). Tilastollinen tutkimus, 5. painos. Edita.
  • Holopainen, Martti & Pulkkinen, Pekka (2002). Tilastolliset menetelmät. WSOY.
  • Howell, David C. (2002). Statistical Methods for Psychology, 5th ed., Duxbury.
  • Kuusela, Vesa (2000). Tilastografiikan perusteet. Edita.
  • Magnello, Eileen & Van Loon, Borin (2009). Introducing Statistics: a Graphic Guide. Icon Books.
  • Mellin, Ilkka (1996). Johdatus tilastotieteeseen, 1. kirja. Opetusmoniste, tilastotieteen laitos, Helsingin yliopisto.
  • Nummenmaa, Lauri (2004). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Tammi.
  • Robbins, Naomi B. (2005). Creating More Effective Graphs. Wiley.
  • Vehkalahti, Kimmo (2008). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Tammi.
  • Wild, Christopher J. & Seber, George A. F. (2000). Chance Encounters: a First Course in Data Analysis and Inference. Wiley.

Useimmat teokset menevät kurssin sisältöjä pidemmälle.

  • No labels